I fall, I rise, I make mistakes.
I live, I learn, I´ve been hurt but I´m alive.
I´m human,I´m not perfect but I´m thankful.
Oon viime päivinä kestäny kipua treeneissä enemmän kun koskaan. Oon menossa korkeemalle tasolle enkä anna enään kivun ottaa valtaa. En enää huomio kipua sarjan aikana, vaan nauran sille pääni sisällä ja sanon mielessäni, mitä sitten ? siinähän sattuu, elämässä on hetkiä kun sattuu ja paljon. Kipu lihaksissa katoaa siinä vaiheessa, kun ymmärtää, että kipua on koko ajan jokaisen meidän sisällä. Sitä ei pääse pakoon vaan sen kanssa eletään. Lihaskipu on silloin pienintä mitä voi tuntea siinä hetkessä ja niinpä se häviää. Mut silti aijon painella eteenpäi vetää täysiä on ollu ihan mahtavaa et muutaman kuukauden sisään on pala kasvanu ja painoo tullu lisää se on se positiivinen asia. Ei muuta ku huomenna taas salille tuhoomaan paikkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti